perjantai 29. toukokuuta 2015

Perhosia masussa.

Ja perhosia siellä ja perhosia täällä. En voinut vastustaa tätä kangasta. Se on kaikessa värikkyydessään niin ihana ja kesäinen. Edes perhoskammoni ei estänyt minua ostamasta tätä. En ole aiemmin juurikaan lämmennyt tällaisille digiprinteille. Niissä on ollut minun mielestäni joko liian suurta kuviota, kömpelöä sommittelua tai jotain muuta kökköä. Tämä on kaikessa runsaudessaan niin kaunis että siitä oli tehtävä jotain hyvin simppeliä. Eli body ilman mitään kikkailuja.
Kanttaukset tein samalla kankaalla ja käytin niissä valkoista lankaa jottei tikkauksetkaan liikaa korostuisi. Taakse tein pienen halkion pukemista helpottamaan.
Tästä kankaasta voi varmaan löytää kaikki maailman värit. Luulisi että alaosan värien valinta olisi ollut helppo, mutta miettimiseen meni tovi jos toinenkin. Kangasvarastoja katsellessani silmiini osui eräs vihreä monsteri. Nimittäin koulussa tekemäni trikoopuseron proto, malliltaan makkarankuori.
Tämä vihreä trikoo oli omassa pitkähihaisessa makkarankuoressa ihan järkyttävä, mutta ajatus vihreistä leggareista tuntui yllättävän raikkaalta. Niinpä osa vihreästä monsterista sai uuden elämän saksieni alla. Leggareiden lahkeet tein samalla tavalla kuin eräät toisetkin leggarit. Nyt käytin poimuttamiseen ricrac-nauhaa.
Mielestäni housut kaipasivat sitä jotain. Ja kiitos rönsyilevän työhuoneeni, ratkaisu löytyi kohtuu pian. Ompelumerkkieni seasta löytyi Tallinnasta ostamani perhonen. Näitä perhosia kotiutin viimeisimmältä Tallinnan reissulta muutaman lisääkin...
Perhonen oli ehdottomasti laitettava paraatipaikalle pyllyn päälle. Jotta perhonen ei olisi liian irtonainen, niin tikkasin sille kiemuraista lentorataa. Käytin tikkauksessa joustavaa suoraommelta ja ompeleen alla käytin irtirevittävää tukikangasta.
Tikkaukset tein keltaisella kuten myös vyötärökuminauhan tikkauksen. Valitettavasti kaksoisneula alkoi vetelemään viimeisiään ja tikkaukseen tulikin hyppytikkejä enemmän kuin laki sallii. En anna tämän nyt tällä erää haitata, enkä ala ommelta purkamaan. Tämä setti valmistui siis jo ennen peitetikkikoneen hankintaa. Perhonen on kiinnitetty silittämällä, mutta varalta tikkasin sen ympäriinsä kiinni.
Josko sitten seuraavaksi kerkeäisi niitä hihattomia kesähepeneitä ompelemaan :D
Muutamat ei-niin-kesäiset-vaatteetkin odottavat vielä kuvaamistaan ja haalarikin hiekkalaatikkoleikkejä varten on ollut tekeillä jo jonkin aikaa :) 
Perhonen digiprinttitrikoo: Kangasmaailma
Vihreä trikoo: Oman ompeluhuoneen perimmäinen nurkka
Kiinnisilitettävä perhonen: Kangadzungel
Ricrac-nauha: Karnaluks

maanantai 25. toukokuuta 2015

Kevättä rinnassa.

Ilmat ovat onneksi lämmenneet sen verran, että vihdoin pystyi ottamaan käyttöön vähän keveämpää vaatetta.(Tämän tekstin kirjoittamista saatoin aloittaa jo kuukausi sitten :D ) Haalari on ehdottomasti kätevin ulkoiluvaate pienellä, mutta en voinut vastustaa ajatusta pienestä söpöstä takista. Niinpä tartuin tuumasta toimeen kun Eurokankaan palalaarista mukaani tarttui tämä söpö vaaleanpunainen joustofarkku valkoisilla pienillä palloilla varustettuna. Kankaalle ei tullut hintaakaan montaa euroa.  Tämä takki on siis kokoa 74cm.
Takin vuoriksi laitoin omista varastoistani löytynyttä harmaata vuorisatiinia jossa on valkoisia pilkkuja. Rannekkeisiin ja kaulukseen laitoin harmaata trikoota joka tuntuu miellyttävämmälle ihoa vasten. Laitoin takkiin 40grammaisen vanun. Vielä on ollut kohtuu viileätä jolloin takki on ollut ihan sopivan lämpöinen. Tuo vanu on kuitenkin niin ohut että se antaa vain hitusen lisälämmikettä.
Kaavoitin takkiin hupun jonka saa tarvittaessa irroitettua. Toistaiseksi se on kuitenkin ollut koko ajan menossa mukana. Tallinnan reissulla oli sen verran tuulista että huppu antoi sopivasti lisää suojaa pienen korville
Jotta takki näyttäisi enemmän ihan oikealta takilta niin tein siihen myös pienet taskut. Ensiksi ajattelin vähän oikaista ja tehdä vain valetaskut, mutta kun olin näpertämään alkanut niin...ihan pienet ja ihan oikeat taskut valmistin. Vaikka tuskin tyttö noihin taskuihin vielä mitään jemmaa :D Vai kuin nuorille sitä nykyään jo hankitaankaan kännykät? ;)
Takin kiinnitys tapahtuu vetoketjulla jonka päälle tein vielä listan nepparikiinnityksellä. Takin nepparit ovat Prymin sydämenmuotoisia neppareita. Minusta nämä on juuri omiaan ulkoiluvaatteisiin.
Takki on malliltaan hieman alaspäin levenevä. Jotta takki ei olisi kuitenkaan ihan teltta niin tein taakse vyötärön kohdalle kuminauhapoimutuksen. Mielestäni takki on oikein söpö esimerkiksi farkkujen kanssa ja se on ihan näppärä vaate esimerkiksi kauppareissuille. Ja ollaan me siitä vaunuillessakin tykätty.
Takin kaveriksi tein Tallinnan reissua varten myös pipon, lapaset ja töppöset. Lapaset ovat oikein kivat käytössä. Pipo ja töppöset olivat ehkä vähän epäonnisemmat tapaukset. Pipo valmistui kiireessä ennen lähtöä. Reissussa totesin sen olevan ehkä vähän liian nafti tytön päähän ja olihan sinne yhteen saumaan jäänyt epähuomiossa muutama reikäkin. Onneksi ei sentään läpi asti :D
Muutenkin tytön päässä pysyy paremmin myssy jossa on solmimisnauhat. Reissun jälkeen tein kuvissa näkyvän vaaleansinisen myssyn. Joka on sitten puolestaan vähän liian iso.
Töppösetkin valmistuivat viimetingassa jollain Ottobresta otetulla kaavalla. Nämä eivät kuitenkaan meinanneet mitenkään pysyä tytön jalassa, olivat myös vähän turhan pienet mitoitukseltaan. Pienensin kaavaa hieman koska en käyttänyt töppösissä vanua, mutta ilmeisesti olisi ollut parempi jättää pienentämättä. Töppösten nyörien päissä olevat nappulat olivat tytön mielestä myös ihan liian mielenkiintoiset joten ne lähtivät vähän väliä pois jalasta :D
Nyt käytiinkin sitten jo ostamassa neidille ihan ensimmäiset ja ihka oikeat kengät. Kyllä näillä vetimillä kelpaa istua vaunuissa ja mennä viipottaa pitkin kyliä :)
Okei, tätä loppuun kirjoittaessani lämpömittari näyttäis ulkoilman lämpötilaksi +16. Eli ehkä on tarvetta sille ihan vanuttomallekin takille :D

Kiirettä on pitänyt. Blogien lukeminen ja kommentoiminen on jäänyt melko vähälle. Mutta heti kun on sopiva hetki niin keitän kupposen kahvia ja istahadan alas lukemaan ja ihastelemaan teidänkin tekemiä juttuja <3
Vaaleanpunainen joustofarkku: Eurokangas
Harmaa vuorikangas: Karnaluks
Harmaa trikoo, harmaa tikkitrikoo: Löytö-Pala
Vaaleanpunainen college, jäänsininen trikoo ja v.pun/harmaa pilkkutrikoo: R-Collection
Vaaleanpunainen/valkoinen pilkkutrikoo: Majapuu
Sydän-nepparit: Ompelutalo

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Pitsireuna-tutoriaali.

Tässä sitä olisi. Pienimuotoista ohjetta tuohon aiemmassa postauksessani olevalle pitsireunalle. Oma ompelukoneeni on Pfaff expression 2038 ja ompeleita siitä löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Sinulla ei toki tarvitse olla sama kone, ainoa vaatimus on että koneesi ompeleista samankaltainen ommel löytyisi. En ole yhtään varma kuin yleinen ommel tämä kotikoneissa ylipäätänsä on, mutta uskoisin että kuitenkin kohtuu yleinen koska se minunkin koneessani on näiden "hyötyompeleiden" joukossa (ommel nro. 5).

Kyseessä on siis piilo-ommel jonka pääasiallinen tarkoitus on tehdä näkymättömiä päärmeitä. Eli tämän näköinen ommel ----^----^----^---- .
Ompeleen toinen nimitys on simpukkaommel koska sillä saa tehtyä kankaaseen "simpukkamaisen" reunan. Ompeleessa on neljä suoraa tikkiä ja niiden jälkeen aina yksi siksak-tikkaus. Ja jotta simpukkaommel tai "pitsireunan" tekeminen onnistuu, niin ommel pitää kääntää peilikuvaksi (yllä olevassa kuvassa ommel on jo peilattu.) 

En tiedä kuinka yleinen tämä ominaisuus on, mutta jos koneessa ei ole peilausmahdollisuutta niin en näe syytä miksi pitsireunaa ei voisi ommella myös "väärinpäin", eli siten että ommeltava työ on paininjalan oikealla puolella. Tämä voi tosin olla haastavampaa ompelijan kannalta. Omassa koneessani peilaus tapahtuu tuota kuvan ala-oikealla olevaa nappia painamalla (nuolet vasemmalle ja oikealle). 

Ohjelmoituna tikinpituutena tälle ompeleelle näkyi koneessani olevan 2,5. Tilkulle testailtuani päädyin kuitenkin lyhetämään pistonpituutta 1,5een.
Ja hommahan toimii kaikessa yksinkertaisuudessa niin, että nuo neljä suoraa tikkiä osuvat ommeltavaan reunaan. Työn reunassa kuljetetaan kiinnitettävää lankaa/nauhaa jonka ompeleen siksak-pisto nappaa aina mukaan.  Eli tuo paksu lanka kiinnittyy reunaan ihan normaalilla ompelulangalla. Omalla koneella kannattaa kokeilla eri langankireyksiä. Minun koneellani parhainta jälkeä tulee kun ylälanka on aika löysällä ja alalanka puolestaan hieman normaalia kireämmällä. Ja jos tuntuu siltä että ommel venyttää reunaa, niin ompeleen alla kannattaa käyttää esimerkiksi irtirevittävää tukikangasta. Tällainen reunapitsi sopii hyvin myös sellaiseen työhön jossa haluaa aaltomaisuutta reunaan, silloin kangas saakin ommeltaessa hieman venyä. Tässä työssä käytin reunassa jotain bambulankaa ja ainakin ensimmäisestä pesusta se selviytyi hyvin :)
Langan kiinnittäminen reunaan sujuu hyvin ihan tavallisella paininjalalla, mutta halutessaan voi käyttää myös reunaohjaimella varustettua paininjalkaa. Itse tykkään tehdä mielummin normaalilla paininjalalla ja ohjata lankaa ihan näppituntumalla.
Langan/nauhan värillä saa niin kivasti ilmettä ihan yksiväriseen ja simppeliinkin malliin. Tykkään <3 Tästä valmistuneesta ompeluksesta valokuvia hieman myöhemmin.
Näitä valokuvia katsottuani en voi todeta muuta kuin että onpas koneeni pölyinen! :D
Vaatisi raukka ehkä vähän perusteellisemman puhdistuksen.

Toivottavasti tästä ohjeesta oli ainakin jollekin hyötyä :) Löytyikö sinun koneestasi vastaava ommel?

tiistai 19. toukokuuta 2015

Parempi myöhään...

..kuin ei milloinkaan. Näinhän se on. Pätee myös omaan ompelukoneeseen tutustumiseen. Hyvin palvelleessa Pfaffin kotikoneessa on ainakin 70 eri ommelta. Alunperin olin sitä mieltä etten tarvitse kuin suoraa, siksakia, napinläpiommelta ja ehkä jotain jousto-ommelta kun en vielä saumuria omistanut. Saumuri tuli kuitenkin jo vuosia sitten hankittua ja jousto-ompeleetkin jäivät vähäiselle käytölle. Jossain vaiheessa kuitenkin inspiroidun kaksoisneulan käytöstä ja esimerkiksi hunajakennosta koristeompeleena. Mutta edelleenkin hyvin vähän niistä yli seitsemästäkymmenestä ompeleesta on ollut käytössä. Kunnes nyt päätin tarttua tuumasta toimeen ja löysin niin mahtavan ompeleen että olen ihan rakastunut <3
Olen aina tykännyt esimerkiksi KappAhlin Newbie-malliston vaatteissa paljon käytetystä "virkatusta pitsireunasta" ja olen hulluuksissani haaveillut sellaisen toteuttamisesta jopa ihan käsinpistoilla. Nyt kuitenkin päätin avata ompelukoneeni ohjekirjan ja katsoa mitä kaikkia hyötyompeleita siellä onkaan. Ja tsadaa! Sieltähän löytyi heti ensimmäisenä kiva ommel jolla saa kiinnitettyä ohutta nauhaa/kangasta/narua/mitä vaan.
Ensimmäiseksi innostuin kokeilemaan tätä ommelta tytön leggareihin. Lankana on jotain luonnonvalkoista bambulankaa josta piti alunperin (tämä olisi ihan oma tarinansa...) tulla kauniita kestorättejä. Leggarit leikkelin R-Collectionin  aivan ihanan värisestä interlockista. Harmittaa jo nyt etten ostanut tätä R-Collectionin Pop up-myymälästä enempää. Kangas on kauniin värinsä lisäksi myös täydellisen tuntoinen, niin pehmeä <3 Takapuoleen laitoin röyhelöä Tallinnan reissulta ostetusta brodyyrinauhasta.
Samalla kokeilin ensimmäistä kertaa kunnolla "uutta" peitetikkikonettani. Paljon jännää yhteen työhön! Lahkeensuiden käänteet meni nätisti, mutta vyötärön käänne kuminauhoineen ei siedä lähempää tarkastelua. Kone toimii kyllä todella hyvin ja ei tee hyppytikkiä, mutta käyttäjä on vielä vähän liian arka koneen käytössä. Vähän lisää harjoittelua niin eiköhän se siitä. Olen aiemmin käyttänyt ainoastaan teollisuuspeitetikkikonetta, niin vaatii hieman totuttelua ettei kone olekaan ihan niin jämy. Seuraavaksi voisikin alkaa miettimään kantinkääntäjän virittelyä tähän koneeseen.
Mutta takaisin niihin leggareihin. Lahkeensuun pitsireunoista tuli niin söpöt! Samaa piti tietty päästä heti kokeileen johonkin muuhunkin. Ja niinpä leikkelin punaisesta Aurinkopeura-trikoosta pitkähihaisen bodyn.
Bodyn kanttaukset tein samaisella jäänsinisellä trikoolla kuin leggarit. Ja kanttauksien reunoihin laitoin myös samaa luonnonvalkoista bambulankaa. Oon ihan rakastunut. Varottelin jo miestäkin että saa pelätä koska nakutan kaikkien hänenkin paitojen hihat ja helmat täyteen söpöä pitsiä :D Nyt on hirveä hinku päästä ostaan söpön värisiä tarkoitukseen sopivia lankoja.
Vielä jää nähtäväksi miten tämä lanka käyttäytyy pesussa. Pesunkestävyys jännittää hieman myös noiden saumojen kohdalla. Pysyykö lanka saumassa vai lähteekö se liestymään. Pitää seuraavaan pitseilyyn miettiä paremmin näiden lankojen päättelyä.
Nyt tajusin vasta viimeisten saumojen kohdalla vetää langat ikäänkuin saumurihuolittelun sisään. Ensimmäisissä saumoissa ajoin saumurihuolittelulla lankojen päältä jolloin langat jäävät melko lyhyeksi.
Mutta kaikenkaikkiaan, minä tykkään <3 Mitäs te tykkäätte? Oliko jo entuudestaan tuttu juttu? Ja ennenkaikkea tunnetteko te omat ompelukoneenne? :D Itse tunnen Rouva Pfaffini nyt hieman paremmin, mutta jäihän noita ompeleita vielä tutkittavaksi. Voisin lähipäivinä laittaa jonkinlaista ohjettakin tällaisen pitsin ompeluun jos teitä kiinnostaa? :)
Aurinkopeura-setistä tuli mielestäni oikein raikas ja kesäisen sävyinen, vaikka tällainen pikainen ompelus olikin. Setissä tosin on vielä hyvinkin kasvunvaraa ja bodyn olisi voinut tehdä kesää kohti mentäessä lyhythihaisenakin. Koska sitä tajuaa että se kesä on jo lähestulkoon täällä. Olen vasta herännyt ihmettelemään kun missään ei näy enää lunta :D
Aurinkopeura-trikoo: Pehemiä
Jäänsininen interlock: R-Collection
Vaaleansininen brodyyrinauha: Kangadzungel
Luonnonvalkoinen bambulanka: Anttila

lauantai 16. toukokuuta 2015

Pieni ruusu.

Tästä ihanasta jadenvihreästä Babushka roses-trikoosta tein jo aiemmin itselleni mekon. Ja mekosta onkin tullut yksi arkipäivien lempimekoistani. Halusin tehdä tästä kankaasta jotain myös tytölle. Minun ei tarvinnut montaa minuuttia kangasta käsissäni pyöritellä kun löysin sille täydellisen parin kangaskaapistani.



Tämä yksivärinen trikoo on löytö kirpputorilta. Ja väriltään se sopii täydellisesti Babushka rosesin ruusujen sävyyn. Tätä väriä on vaikea sanoin kuvailla ja valokuvatkin hieman vääristävät. Se on punaisempi kuin lohenpunainen. Ehkä oranssiin taittava lämmin punainen kuvastaisi tätä värisävyä hyvin.
Tein näistä tarpeellista perussettiä koossa 74cm. Bodyn tein hyväksi havaitulla kirjekuoripääntiellä. Pääntielle ja hihansuihin lisäsin pieneksi yksityiskohdaksi persikansävyistä organzakuminauhaa.
Etuosan pääntielle kuminauhan olisi voinut kiinnittää hieman napakammin koska nyt pääntie vaikuttaa edestä melko väljältä. Tosin voi olla että tuo kuminauha muuttaa vähän muotoaan pesussa ja muuttuu napakammaksi. Toivossa on hyvä elää. Heh. Käyttökelpoinen body on onneksi näinkin. Tuota Babushka roses trikoota on tullut myyntiin keltaisenakin ja kovastihan se houkuttelisi, vaikka olenkin kovasti ollut sitä mieltä ettei keltainen sovi minulle tai tytölle. Saas nähdä :D
Housut ovat malliltaan maailman yksinkertaisimmat. Olen tehnyt tällä samalla kaavalla housuja aiemminkin. Housujen etu- ja takakappale ovat samanlaiset. Housuissa on siis vain sivusaumat ja malliltaan housut ovat haaremihousujen tyyliset lököttävät pöksyt.
Näihin housuihin lisäsin ihan oikeat pienet taskut. Taskujen reunat kanttasin tuolla Babushka roses-trikoolla. Samasta trikoosta lisäsin myös pienet tehostekaitaleet lahkeensuun saumaan. Lahkeensuut ja vyötärökaitale ovat samaa trikoota kuin housut. Kyseessä on sen verran napakka ja palautuva interlocktrikoo, että se toimii myös resorin sijasta.

Voi mahoton tätä pienen ihmisen kasvun vauhtia ja kehitystä. Helsingin/Tallinnan reissulta palattiin ja tyttö nousi jo näppärästi polvillensa matkalaukkua vasten ja auttoi purkamaan Tallinnan ostoksia :D Niitä ostoksia kertyikin ihan mukavat määrät.
Pääasiassa ompelutarvikkeita ja kankaita. (Ei liene vaikea arvata mitkä on lempivärit tällä hetkellä...) Mutta Tallinnan vanhasta kaupungista ostin hieman paikallisia käsitöitäkin söpön virkatun hellehatun muodossa <3 Tallinna on kyllä mukava kaupunki vierailla varsinkin keväällä ja kesällä. Ja tietty on vain positiivista että sieltä löytyy Karnaluksin ja Kangadzungelin kaltaisia ompelijan paratiiseja. Niissä tosin menee pää jo vähemmästäkin pyörälle.
Olen käynyt Tallinnan kangaskaupuoissa nyt ilmeisesti tarpeeksi monosataksenikun osaan ostaa lähes ainoastaan ne asiat joita oikeasti tarvitsen. Muutama heräteostoskin toki mahtui mukaan, mutta siltä ei voi täysin välttyä näiden kaltaisissa liikkeissä kun tarjolla on vaikka ja mitä mistä ei ole osannut edes haaveilla. Tällä kertaa Karnaluksissa oli esimerkiksi tosi kivoja trikookankaita kun aiemmin siellä ei ole juurikaan minulle mieluisia trikoita ollut. Vielä kun olisi kunnolla aikaa jotta pääsisin noista ihanista mansikoista jotain kesäistä settiä tytölle ompelemaan :)
Babushka roses trikoo: Pehemiä
Yksivärinen interlocktrikoo: Kirpputori
Organzakuminauha: Ompelutalo