maanantai 19. syyskuuta 2016

Pupu Tupuna.

Aurinko paistaa ja haravointihommat alkaa sujumaan :D Sisällä ollessa ollaan viime aikoina luettu tosi paljon kirjoja. Meidän neitikin on nyt tutustunut Pupu Tupunaan, tuohon varmaan lähes kaikille tuttuun kirjoissa seikkailevaan pitkäkorvaiseen. Tyttö jaksaa päivästä toiseen lukea kirjastosta lainattua "Pupu Tupuna neuvolassa" kirjaa vaikka mitkään muut Pupu Tupunat eivät ole tähän mennessä kiinnostaneet. Uskoisin että se on tarinan neuvolasta tutut jutut mitkä vetää tytön kiinnostusta ja ihmettelyä puoleensa.
Tämän Metsolan Pupu Tupuna joustocollegen ostin varmaan jo kohta vuosi sitten. Ajatuksena oli tehdä siitä huppari. Halusin tehdä samanlaisen vuoritetun hupparin kuin olen aiemminkin tehnyt. Se on ollut meillä kovin tykätty ja hupparia voi pitää lämpimämmillä keleillä takkinakin.
Hupparin jujuna on tuo edessä oleva vino sauma. Kiinnitys tapahtuu osittain vetoketjulla ja yläreuna kiinnittyy napeilla. Ja miten voikin olla napinläpien tekeminen aina yhtä tympeää. Niitä tekee niin harvoin että aina pääsee unohtumaan miten se omalla koneella tapahtuikaan. Ja aina unohtuu myös se että oma kone on niin kranttu tekeen joustaviin napinläpejä että alle kannattaisi laittaa irtirevittävä tukikangas tavallisen tukikankaan lisäksi. Ehkäpä sitten seuraavalla kerralla.
Nuo rengasvetoketjut ovat kyllä tosi kivoja, tuovat vaatteeseen vähän sitä jotain. Valitsin huppariin oranssit napit koska sopivia keltaisia ei löytynyt ja punaiset alkoivat viliseen silmissä noiden punaisten pallojen keskellä :D Mutta oranssikin  passaa näihin kaikkiin eri keltaisen sävyihin hyvin.
Hupparissa on kyllä tosi montaa eri keltaisen sävyä. Huppu on eri sävyinen kuin vuori muuten ja Pupu Tupunan tausta sekä vetoketjukin ovat ihan eri sävyjä. Mutta se ei oo niin justiinsa kun kokonaisuus näyttää kuitenkin hyvältä.
Huppari on siis kokonaan vuoritettu keltaisella trikoolla. Hihan ja hupun resoriksi laitoin puna-valko-raidallista resoria.
Huppareiden alle puettavaksi tein muutaman hihattoman puseron. Nämä ovat kyllä jo melko kirjavia  yhdistettynä tuohon huppariin, mutta eiväthän ne oikeasti käytössä sieltä alta näy. :) Harmillista ettei Metsola enää näitä kankaita myy, minulle olisi kyllä kelvannut Pupu Tupunat jatkossakin.
Tämäkin kangas tuli käytettyä lähes viimeistä silppua myöten. Hupussa piti jo vähän kikkailla että sen saa kankaasta leikattua. Mutta kerrankin näin että kangasta on juuri sopivasti eikä niin että siitä joutuu tylsistymiseen asti ompelemaan :D
Iskeekö Pupu Tupuna muihin? :)
Pupu Tupuna joustocollege ja raitaresori: Metsola
Lintutrikoo: facebook-kirppis
Kukkaisniitty-trikoo: Selia
Rengasvetoketju: Karnaluks
Keltainen trikoo: R-Collection

maanantai 12. syyskuuta 2016

Sulkia.

Niin se vain menee että sitä tuiki tavallista vaatetusta pieni lapsi tarvitsee eniten. Vaikka niitä mekkoja onkin niin ihana ommella, niin ne eivät esimerkiksi kerhossa touhutessa ole kaikista käytännöllisimpiä. Tähänkin väliin tuli siis tehtyä sitä ihan perussettiä. Jotain pientä lisää halusin tietysti keksiä.
Tätä sulkatrikoota olin ostanut melko kapean soiron. En enää muista mitä siitä oli alunperin ajatuksena tehdä :D Pienellä kikkailulla sain siitä nyt kuitenkin paidan aikaiseksi. Lisäsin vain puseron olalle ja selkään vaaleanpunaista meleerattua trikoota. Puseron keskietuun lisäsin hieman extraleveyttä jonka poimutin pääntielle. Takana pääntiellä on nepparihalkio.
Olen saanut läjän tällaisia silityskuvia ja muistin tämän sulkakuvion olemassaolon tätä puseroa tehdessäni. Vielä vuosi sitten haaveilin ostavani sellaisen leikkurin jolla tällaisia kuvioita voi leikata. Näitä kyllä tulee käytettyä niin vähän että en tiedä olisiko minulla sille leikkurille kuitenkaan niin käyttöä.
Aiemmin ostamani samettipintaiset silityskuvat on olleet todella hyviä ja pysyneet kunnolla kiinni, mutta tämä kuva oli kyllä pettymys. Tämän kuvan pinta on siis sellainen muovimainen.
Vaikka kuinka kiinnitin silityskuvan ohjeiden mukaan niin sulan reunat alkoivat jo käytössä repsottamaan. Ja pesu oli sulalle viimeinen niitti, se irtosi lähes kokonaan. Sulka komisti puseroa siis vain vajaan päivän ajan :D mutta on pusero ihan nätti ilman sitäkin. Alaosaksi tein leggarit joiden lahkeensuihin laitoin luonnonvalkoista joustavaa puuvillapitsiä. Onneksi löysin paikan josta saan tilattua tätä lisää, tämä kun oli ihan viimeinen pätkä.

Josko sitä sitten seuraavaksi jotain muutakin kuin puseroita ja leggareita? :D

Vaaleanpunainen meleerattu trikoo: Ottobre
Sulkatrikoo: Löytö-Pala
Vaaleanlila trikoo: Eurokangas
Sulka-silityskuvio: Jujuna

tiistai 30. elokuuta 2016

Kangasrakkautta.

Rakkautta ensi silmäyksellä. Sitä se oli kun näin tämän Selian Niittykukat trikoon. Tämä on juuri sellainen kangas mitä olen toivonut löytäväni. Ja nyt vihdoin sitä sain ja jopa kahdessa eri värissä. Ensin työn alle pääsi tämä ruskea versio. Lappapuuron värisestä on suunnitteilla jotain hattaraisempaa, Tästä ruskeasta halusin tehdä jotain simppeliä ja nättiä.
Olen myös ihastunut meleerattuihin yksivärisiin kankaisiin. Niiden sävyt ovat sen verran eläväisiä että käyvät yksiin useiden eri sävyjen kanssa. Monissa täysin yksivärisisää täytyy olla parina juuri oikea sävy tiettyä väriä jotta ne toimivat yhdessä. Halusin tehdä näistä niittykukista legginsit joten yläosaan valitsin meleeratun vaaleanbeigen trikoon.
En näemmä kuitenkaan osaa tehdä yläosaa ilman mitään pientä yksityiskohtaa niin pitihän sitä tähänkin jotain keksiä. Tytön nimen ensimmäinen  kirjain on L ja se pääsikin tämän puseron miehustaa koristamaan.
Leikkasin haluamani kokoisen L-kirjaimen ja kiinnitin siihen kaksipuoleisen liimaharson siten että kiinnitin sen vasta itse kirjaimeen. Sen jälkeen revin toisen puolen suojapaperin pois ja tikkailin reunaan tuota luonnonvalkoista bambulankaa.
Tukikangas kannattaa kiinnittää ensin ihan vain sen vuoksi ettei tuon applikoitavan kuvion reuna pääse venymään. Sitten silitin kirjaimen puseron miehustaan ja tikkailin sen kiinni joustavalla suoraompeleella. Tikkauksessa käytin samaa kullanruskeaa lankaa mitä käytin puseron tikkauksissa muutenkin.
Tässä vaiheessa käytin myös irtirevittävää tukikangasta kuvion takana jotta miehusta ei pääse venymään kuvion alla. Mielestäni tästä tuli oikein kivasti onnistunut yksityiskohta tällaiseen simppeliin peruspuseroon.
Pääntielle laitoin vielä taakse nepparihalkion. Mielestäni nämä on kivoja yksityiskohtia ja helpottavat pukemista vaikka eivät enää niin välttämättömiä olisikaan. Halkion alemman kaitaleen tein myös niittykukista. Neppareiksi valitsin tuollaiset kauniit pronssinväriset rengasnepparit. Yksinkertainen mutta nätti kokonaisuus.
Leggareiden lahkeensuihin laitoin myös tuota bambulankaa. Ohjeen tuollaisen reunan tekemiseen löydät täältä. Nämä on kyllä ehdottomasti kivoimmat vaatteet mitä olen pitkään aikaan ommellut. Joskus yksinkertaisuus todellakin on valttia. <3 Tällaisia yksinkertaisia ja helposti asustettavia settejä pitää ehdottomasti tehdä lisää.
Mielestäni näiden kanssa kävi erityisen hyvin yhteen tuo meidän lemppari neuletakki sekä lappapuuron väriset tuubihuivi ja pipo. Näissä kelpasi vielä joitakin päiviä sitten viilettää ulkosalla. Nyt alkaa takki olemaan jo välttämättömyys.
Onneksi kuitenkin aurinko jaksaa vielä näyttäytyä vaikkei enää koko päivää lämmitä. Sitä saa kuitenkin taas talven möllöttää pimeydessä niin nautitaan nyt näistä hetkistä vielä kun voidaan :)
Niittykukat trikoo: Selia
Meleerattu vaaleanbeige trikoo: Ottobre

maanantai 22. elokuuta 2016

Valmiina syksyyn.

Syksy. Se on täällä, halusi tai ei. Itse pidän syksystä vaikka kesä tuntuukin menevän aina aivan liian nopeaa. Tänä vuonna se menikin jotenkin ihan erityisen nopeasti. Tyttökin on kasvanut kesän aikana ihan huomaamatta sen verran että uusille vaatteille alkoi olla tarvetta. Myös ilmat ovat sen verran viilentyneet ettei lyhythihaisilla enää juurikaan tarkene.
Alunperin ajatuksenani oli ostaa kirpparilta ne ihan tavallisimmat käyttövaatteet, leggarit, perus puserot sun muut. Mutta melko laihaksi jäi saalis kirpparoinnin jälkeen. Suurin osa sopivan kokoisista tai vähän isommistakin vaatteista oli niin kulahtaneita/reikäsiä/likasia yms. etten olisi ottanut niitä vaikka ilmaiseksi olisin saanut. Muutamia neuleita ja farkkuja sentäs löysin jopa ihan käyttökelpoisina. Myös nettikirpparilta sain joitain kivoja vaatteita ihan hyväkuntoisina. En kuitenkaan läheskään siinä määrin mitä oli ajatellut. Siksipä vaatteet tulee tehtyä kuitenkin pääasiassa itse. Onneksi alkanut syksy on antanut uutta energiaa myös ompelun suhteen.
Syksyiset vaatteet vaativat toki myös syksyisiä kankaita. Eikös niin? ;) Siksi minun täytyikin käydä Eurokankaassa hakemassa jotain syksyisiä yksivärisiä kankaita. Valikoima oli ainakin omaan makuun sopivien trikoiden osalta aika heikko, mutta jotain sentäs löytyi. Lisäksi tilasin isomman satsin kuosillisia kankaita Ottobreltä.
Tämä Hilcon ihana peura-trikoo suorastaan huusi että minun täytyy tilata sitä. Saatoin tilata sitä myös useammassa eri värissä :D Oli muutes ensimmäinen kerta Ottobreltä mitään tilasin ja oli kyllä melkoista säätämistä. Vaan onneksi kankaat tulivat kuitenkin kaiken säätämisen jälkeen nätisti pakattuna perille :)
Koska ompeluaikani on nykyään hyvin rajallista niin päätin hyödyntää samaa kaavaa ja samoja lankoja aina useampaan samanlaiseen vaatteeseen. Ensimmäisenä valmistui nämä tunikat.
Tunikan resoreissa on tuollaiset pienet yksityiskohdat ettei kokonaisuus olisi ihan liian yksinkertainen. Siirsin myös puseron sivusaumaa etukappaleen puolelle. Sen kummempia kikkailuja tällaiset kuosikankaat eivät mielestäni kaipaakaan.
Piirtämäni leggareiden luottokaava on jossain huk.. hyvässä tallessa joten päätin turvautua Ottobren valmiskaavaan. Ei olisi ehkä kannattanut. Ainakaan ottamatta tarkistusmittoja. Nämä leggarit ovat noin kaksi numeroa liian isot vaikka olivatkin muka kokoa 86 cm. Nämä menevät varmaan kaapin perälle odottamaan tytön kasvupyrähdystä.
Ihmettelinkin kun leggareita leikatessa tuon vaaleanpunaisen kankaan pituus loppui kesken vaikka olin sen nimenomaan 86 cm leggareiden pituuden mukaan tilannut. Hölmönä vain ajattelin että kangas on kutistunut pesussa. Olisihan tuo siis riittänyt kun olisi tajunnut napata leggareista useita senttejä lahkeen pituudesta pois. Myös vyötärö on näissä leggareissa vähän turhan korkea. Katsellaan miten nämä istuvat sitten kun tyttö on 10 cm pidempi :D

Joko siellä ollaan ommeltu paljon syksyä varten? Vai joko joku hurja huristelee talvivaatteita? :)

Ruskea peura trikoo, vaaleanpunainen meleerattu trikoo, vaaleanpunainen resori: Ottobre
Lintu trikoo: Facebook-kirppis
Minttu kuositrikoo: Karnaluks
Lila trikoo, pinkki resori: Eurokangas

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Pieni seikkailija.

Aikaisemmassa postauksessa mainitsin ihastuksestani Noshin kankaita kohtaan ja niinhän siinä kävikin että naputtelin sinne pienen tilauksen. Minulla on pulaa etenkin yksivärisistä trikoista ja erityisesti sellaisista jotka käyvät minun maun rajoissa pojalle :) Siispä naputtelin tilaukseen muutaman kivan kuosikankaan lisäksi yksivärisiä ja raidallisia kankaita. Noshin kankaissa on myös se ihana juttu että kauden malliston kankaiden sävyt passaavat yhteen just eikä melkein.
Nämä toffeen väriset kankaat ovat mielestäni juuri omiaan alkavaan syksyyn. Ja sopivat meidän tummatukkaiselle naperolle paremmin kuin hyvin. Kuin sattumalta oli työpöydälläni tilauksen saapuessa myös tämä Käpysen Vaarallisilla vesillä-trikoo ja näistähän tulikin täydellinen pari.
Tästä täydellisestä kangasparista tein pojalle kietaisubodyn koossa 56cm. Kanttaukset tein tuolla Noshin trikoolla. Trikoo oli pesun jäljiltä varsin rullaantuvaa mikä teki kanttauksesta vähän tympeää.

Kanttauksissa käytin huomattavasti vaaleampaa lankaa joka tuo kivaa kontrastia. Bodyn lisäksi tein pöksyt raidallisesta collegesta. Väreinä tässä on sama toffee kuin trikoossa ja toinen raita on tuollainen vanilijan sävyinen. Toffeen värisessä raidassa tuo väri on mukavan eläväinen. Tykkään.

Lahkeen resorit on myöskin sävy sävyyn olevaa ribbineulosta. Vyötärölle laitoin purjerenkaat ja bodyn sävyihin sopivan vaaleansinisen kiristysnauhan. Omasta mielestäni tästä tuli varsin ihastuttava setti. Ja tämä sopii elämän alkutaipaleella olevalle seikkailijalle todella hyvin <3
Raidallinen college, toffeen värinen trikoo sekä ribbineulos: Nosh
Vaarallisilla vesillä-trikoo: Käpynen

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Hello, I'm new here.

Reilu viikko sitten meille muutti uusi asukas, maailman söpöin ja leppoisin pieni poika <3 Pieni blogihiljaisuus on johtunut osittain myös tämän uuden tulokkaan odottamisesta, ison mahan kanssa on vähän hankalampi piirrellä kaavoja ja leikellä kankaita :D Mutta ihan toimettomana en poikavauvan ompelusten suhteen ole ollut. Tytöltä on jäänyt jotain vaatetta mitkä menee pojallekin, mutta halusin toki tehdä pojalle jotain ihan omaakin.
Päätimme keväällä että otamme äitiyspakkauksen mielummin rahana ja tuon rahan sain sitten käyttää kankaisiin sun muihin ompelujuttuihin. Tilasinkin isomman läjän kankaita Majapuulta ja neppareita ostin isommat määrät Karnaluksista.
Kankaita tilatessa sai kyllä tarkoin miettiä että kuinka paljon mitäkin tilaa. 56cm bodyyn tai housuihin kun ei paljon kangasta mene :D Tuntuikin hieman hassulta tilata esimerkiksi 30cm pätkiä jotain kangasta. Mutta eipähän tarvi samoista kankaista ommella kyllästymiseen asti.
Käytin myös aika paljon jemmoihin kerääntyneitä pieniä kangaspaloja ja semmosista ei niin mieluisista kankaista tein yöhaalareita. Yöhaalareita tulee kyllä ehkä käytettyä eniten tämmösellä pienellä, mutta sainpahan vähän vähemmäksi niitä kankaita mistä ei oikein muuten mitään ommeltavaa keksi.
Halusin kuitenkin tuon äitiyspakkauksen laatikon sekä makuupussin ja sainkin ostettua ne muutamalla kympillä. Mainittakoon vielä tähän väliin että tytölle otimme äitiyspakkauksen ja siitä on tallessa sellaiset jutut joille on ollut käyttöä. Valitettavasti suurin osa vaatteista oli kuitenkin sellaisia jotka jäivät lähes tai kokonaan käyttämättä. Jotku olivat ihan väärän mallisia ja kokoisia tai sitten materiaalien tuntu oli ainakin minun mielestä liian kova ja karhea pienen vauvan ihoa vasten. Siksipä tämä oli kivempi ratkaisu tällä kertaa :)
Ihan pienimmistä trikootilkuista leikkelin 12x12cm kokoisia paloja ja kasasin niistä pienen tilkkupeiton. Peiton nurjalle puolelle laitoin luonnonvalkoista interlocktrikoota. Aiemmin olen tällaisia peittoja tehnyt siten että nurja puoli on fleecea, mutta nykyään pyrin välttämään fleecen käyttöä kun mukavempiakin vaihtoehtoja on. Syksyksi ajattelin tehdä toisen peiton missä nurja puoli olisi pehmoista ja lämmintä merinovillaa.
Meillä on vauvan ensisänkynä tuollainen ihana rottinkinen pinnasänky. Se on huomattavasti pienempi kuin tavallinen pinnasänky ja voisin kuvitella että pienen on aluksi kotoisampi nukkua tällaisessa kuin isossa pinnasängyssä. Tähän sänkyyn riittää siksi normaalia pienempi reunapehmuste. Reunapehmusteen sisälle laitoin 300 grammaista levyvanua ja päällinen on Annon pitkästä verhosta leikelty. Yksi harmittavin asia Anttilan konkurssissa on se ettei noita kaikkia ihania Annon tuotteita saa enää sitten mistään.
Huppupyyhkeen tekeminen itse ei ole rahallisesti kovin kannattavaa, mutta lopputulos on ainakin mieluinen. Ja tämän froteen tuntu on niin pehmoinen että se voittaa kaupan valmispyyhkeet mennen tullen. Pyyhkeen reunat kiersin valkoisella vinonauhalla ja huppuun applikoin jääkarhun kasvot ja korvat.
Monia juttuja on siis jo ommeltu, mutta monia ideoita odottaa vielä toteuttamista. Saa nähä miten aika riittää kaikkeen :D Niin mukavaa ja vähän haastavaakin ommella pienelle pojalle kun on tottunut ompelemaan niin tyttömäisiä juttuja :)